Nuoret hatkaavat eivätkä työntekijät voi tehdä mitään - miksi sallimme tämän?

20.04.2021

Olemme kriittisenä seuranneet lastensuojelulain muutosta vuoden 2021 alusta. Muutokset lisäsivät sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten oikeuksia ja vapauksia. Lastensuojelulain ja Unicefin lastenoikeuksien julistuksen mukaan lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada valtiolta erityistä suojelua ja tukea.

Lastensuojelulain muutosten myötä hatkat voi ottaa entistä helpommin, koska lasten liikkumisen rajoittaminen ei ole helppoa. Rajoittamista voidaan tehdä vain tiettyjen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä ja rajoittamisista täytyy tehdä viralliset päätökset.

Lastensuojelulain tulkinnassa lapsen oikeudet ovat alkaneet korostua etenkin viime vuosikymmenten aikana. Haastattelimme lastensuojeluyksikössä ohjaajana työskentelevää ammattilaista. Onko lasten oikeuksien korostamisessa menty liian pitkälle?

  • Kyllä osittain. Keinot ovat riittämättömät, varsinkin vaikeasti oireilevien nuorien kohdalla. Tämänhetkisen lastensuojelulain puitteissa ei voida aina ennaltaehkäistä tapauksia, jotka voisivat olla ennakoitavissa.

Lastensuojelulain tulkinta herättää huolta muuallakin. Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu hatkaan lähteneistä nuorista. Kyseessä ovat sijoitetut nuoret, jotka ovat joko lähteneet luvatta sijoituspaikastaan tai jättäneet palaamatta sinne. Osa nuorista katoaa useammin kuin kerran ja tilastojen perusteella on kyse sadoista alle 18-vuotiaista ympäri Suomea.

Lastensuojelun ammattilaiset nostavat kädet pystyyn. Tällä hetkellä he joutuvat pohtimaan lain tulkintaa ja tilannekohtaisesti päättämään, mikä on lapsen etu. Sijaishuollossa olevan lapsen liikkumista ei saa rajoittaa, vaikka lapsen edun näkökulmasta se kuuluu perheen tai lapsen huolenpidosta vastaavan perustehtäviin.

  • Ennakoitavissa tapauksissa ohjaajien näkemykset eivät ole tarpeeksi vahvoja perusteita, että voitaisiin tehdä rajoitustoimenpide. Tavallaan joissain tapauksissa joutuu ensin pahempi asia tapahtumaan ennen kuin voidaan tehdä rajoitustoimenpiteitä. Tämä on minun mielestäni isoin ongelma tällä hetkellä lastensuojelulaissa, ohjaaja toteaa.

Valvova viranomainen ei nuku. Hatkassa olevat nuoret näkyvät eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnoissa ja ministeritason pohdinnoissa rajoitustoimenpiteistä. Median luoma kuva karkuteillä olevista nuorista ja sosiaalityöstä on koruton. Etenkin Yle on uutisoinut eduskunnan oikeusasiamiehen tekemien tarkastuskäyntien esiin nostamista ongelmista mm. Mikkelissä ja Limingassa.

Hatkanuorten kohdalla ei ole kyse yökyläilystä tutuilla koulukavereilla tai kotiintuloajan ylittämisestä. Usein on kyse vaikeasti oireilevista nuorista ja riskikäyttäytymisestä. Karanneiden nuorten terveys ja hyvinvointi ovat suuressa vaarassa. Riskit esim. seksuaaliseen hyväksikäyttöön, päihteiden holtittomaan käyttöön ja rikollisuuteen ovat todellisia. Kuka asettaa turvalliset rajat, jos lain keinoin ei pystytä estämään hatkoille lähtemistä?

  • Lastensuojelulaissa voisi olla oma pykälänsä erittäin vaikeasti oireilevien lasten kohdalla, jolloin heille voisi tehdä tiukempia rajoitustoimenpiteitä, joka auttaisi ennaltaehkäisemään rikosten uusiutumista. Sillä voitaisiin tukea heidän päihteettömyyttään ja tehdä intensiivisemmin töitä heidän kanssaan, joka helpottaisi heitä kiinnittymään yhteiskuntaan, lastensuojelun ohjaaja pohtii.

Tämä on yhden ammattilaisen näkökulma, jota kannattaisi miettiä. Hatkaaminen rakenteellisena ilmiönä tulee tunnistaa paremmin ja lisätä julkista keskustelua hatka-ilmiöön puuttumisen tarpeellisuudesta ja keinoista. Nuorten pakomatkat työllistävät myös sosiaalipäivystystä ja poliisia. Hatkassa olevien nuorten etsimiseen ja tavoittamiseen tarvitaan hyvää yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Riittävät resurssit lastensuojelulaitoksissa nuorten emotionaaliseen tukeen tulee varmistaa. Myös syitä hatkaamiseen pitäisi pohtia, jotta nuorten oma ääni tulisi kuulluksi. Pesäpuu on tehnyt tärkeää työtä mm. Kysymällä keinoja nuorilta itseltään.

Voisimme rakenteellisen sosiaalityön avulla laittaa liikkeelle muutoksen. Muutoksen, joka aidosti suojaisi nuorta ja ottaisi huomioon nuorten monenlaiset tilanteet ja niiden vaatimat ratkaisut. Olennaista on kriittinen suhde yhteiskunnallisiin mekanismeihin, pyrkimys muutokseen eri tasoilla sekä oikeudenmukaisuuden ja ihmisten osallisuuden edistäminen (Pohjola 2014, 23-27). Erilaisuudet huomioon ottava laki on viime kädessä nuoren etu.

Hanna-Mari Parkkila, Suvi Kakko, Pauliina Ylitapio, Laura Tolkkinen

Lapin yliopiston sosiaalityön opiskelijat

Teksti on julkaistu Sosiaalinen Tekijä -blogissa 23.4.2021: https://sosiaalinentekija.wordpress.com/opiskelijan-aani/.


Lähteet:

Lastensuojelulaki - Finlex (542/2019)

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=lastensuojelulaki. Viitattu 26.3.2021.

Liukkonen, Antti & Siiriainen, Lauri (2019) Rajoitustoimenpiteet lasten sijaishuollossa - vallankäyttöä vai vaikuttavaa hoitoa? Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/228093/Liukkonen_Antti%2C%20Siiriainen_Lauri.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 26.3.2021.

MTV Uutiset (2021). Kadonneiden joulu - poliisin tiedossa jopa 252 tietymättömissä olevaa nuorta - huoli heidän turvallisuudestaan on suuri. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kadonneiden-joulu-poliisin-tiedossa-jopa-252-tietymattomissa-olevaa-nuorta-huoli-heidan-turvallisuudestaan-on-suuri/8021126#gs.uv6ct4. Viitattu 26.3.2021.

Oikeusasiamies (2019): https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/6448/2019. Viitattu 26.3.2021.

Pesäpuu (2021): Sijaishuollon haastekisan kunniamaininnan saajat ja voittajat on selvillä!

https://pesapuu.fi/2021/02/sijaishuollon-haastekisa-2/ Viitattu 9.4.2021.

Pohjola, Anneli (2014) Rakenteellisen sosiaalityön paikannuksia. Teoksessa Pohjola, Anneli & Laitinen, Merja & Seppänen, Marjaana toim. (2014) Rakenteellinen sosiaalityö. 16-33.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2021). Lastensuojelulain muutokset.

https://stm.fi/lastensuojelulain-muutokset. Viitattu 26.3.2021.

Talentia-lehti (2021). Lastensuojelu pelasti vankilalta ja viikatemieheltä. https://www.talentia-lehti.fi/lastensuojelu-pelasti-vankilalta-ja-viikatemiehelta/. Viitattu 26.3.2021.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2019) Lastensuojelun käsikirja. Rajoitukset sijaishuollossa. https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/rajoitukset-sijaishuollossa. Viitattu 26.3.2021.

Unicef: lapsen oikeuksien sopimus (2021). Lapsen oikeudet - mikä on lapsen oikeuksien sopimus?

https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/mika-on-lapsen-oikeuksien-sopimus/. Viitattu 26.3.2021.

YLE Uutiset 14.7.2020 ja 2.7.2020: Limingan ja Mikkelin lastensuojeluyksiköt https://yle.fi/uutiset/3-11447162 ja https://yle.fi/uutiset/3-11429593. Viitattu 26.3.2021.